Unelmana hiilineutraali kiertotalous
Ympäristövaikuttaja Leo Straniuksen mukaan ihmisten ja yritysten tulisi löytää merkityksensä asioista, jotka maksimoivat planeetalle hyvää tekevää hiilikädenjälkeä. ”Jokaisen meistä tulisi nyt toimia paremmin oman pystymisensä rajoissa”, hän sanoo.
Teksti Anna Väre
Wulffi-lehti 1/2024.
Tapaan ilmastovaikuttaja Leo Straniuksen hänen suosikkikasvisravintolassaan Kumpulan lähistöllä. Vuodesta 2007 vegaanina elänyt Leo on saapunut tapaamiseen polkupyörällä, jolla hän taittaa keskimäärin 20 kilometriä päivittäin.
Suorituksiaan, ajankäyttöään ja hiilijalanjälkeään Leo mittaa biohakkerimaiseen tapaan älykellolla, Toggl Track -sovelluksella ja ”parilla excelillä”. Mittaamalla hän haluaa varmistaa, että hän todella tekee itselleen merkityksellisiä asioita.
”Aika on tärkein resurssimme ja meillä kaikilla on vuorokaudessa samat 24 tuntia. Ajan käyttäminen asioihin, jotka itselle ovat merkityksellisimpiä ja omien arvojen mukaisia lisää hyvinvointia, mutta vaatii ajankäytön suunnittelua, hyviä tapoja ja rutiineja”, Leo sanoo.
Esimerkkinä yleisestä ajankäytön vinoutuneisuudesta hän mainitsee, kuinka arvoista puhuttaessa moni mainitsee itselleen tärkeimpänä perheen, mutta käyttää silti suurimman elämästään työntekoon. Kuolinvuoteella se usein kaduttaa.
”Tärkeintä on varmistaa elämän jatkuminen”
Leolle arvoista tärkein on luonnon itseisarvoisuus ja planetaarisen elämän jatkumisen varmistaminen. Kahden lapsen isänä ja pitkän linjan ilmastoakivistina hän kokee voimakasta epäoikeudenmukaisuutta siitä, millaisen laskun luonnonvarojen ylettömästä kuluttamisesta jätämme lastemme ja tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Suurimpana unelmanaan Leo pitää hiilineutraalia kiertotaloutta, joka tukee luonnon monimuotoisuutta ja jossa kansalaisvaikuttamisella voi saada aikaan hyviä muutoksia.
“Nykyinen taloutemme on sidottu luonnonvarojen kuluttamiseen, vaikka niistä 90 % tulisi jättää käyttämättä. Sen sijaan että yritykset tässä tilanteessa miettisivät, miten viilata toimintaansa vähäpäästöisemmäksi, niiden tulisi muokata liiketoimintansa sellaiseksi, ettei toiminta ryöstäisi ja tuhoaisi planeettaamme, vaan ensisijaisesti palvelisi sen tarpeita”, Leo sanoo.
Jotta tähän esimerkiksi energiantalouden näkökulmasta päästäisiin, vaatii muutos auttamatta monesta asiasta luopumista. Siksi Leon yrityksen Third Rock Finland Oy:n päätavoitteena on luotsata yrityksiä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja auttaa niitä muun muassa vastuullisuusstrategioiden luomisessa.
Tällä hetkellä yrityksessä tehdään ajan vaatimia päivityksiä myös Wulffille vuonna 2020 laadittuun vastuullisuusstrategiaan.
Vastuu maailmasta on yhteinen
Yritysten vastuullisuusstrategiat pääosin koostuvat ympäristöteoista, sosiaalisesta vastuusta sekä hyvästä hallinnosta ja vastuullisesta johtamisesta. Koska ilmastonmuutoksen huomiointi pitäisi yrityksissä olla jo itsestäänselvyys, tulisi huomio keskittää tällä hetkellä erityisesti luonnon monimuotoisuuden puolustamiseen.
Omassa arjessaan Leo haastaa itseään jatkuvasti siinä, kuinka elää mahdollisimman ekologisesti ja luonnonvaroja säästäen.
”Maailman parantamiseksi jokaisen tulisi vaikuttaa kaikkeen siihen mihin pystyy. Vaikka emme yksilöinä voi suoraan vaikuttaa Kiinan tehtaiden päästöihin, tulee meidän vaikuttaa niihin asioihin, joihin pystymme. Parhaimmillaan voimme vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tukea muiden vastuullista toimintaa.”
Se, että joku muu toimii tärkeissä asioissa huonommin, on Leon mukaan moraaliton perustelu jättää asioita tekemättä.
“”Nykyinen taloutemme on sidottu luonnonvarojen kuluttamiseen, vaikka niistä 90 % tulisi jättää käyttämättä.””
Toimitusjohtajan työnsä lisäksi Leo on toiminut aktivistina ja toiminnanjohtajana lukuisissa ympäristö- ja kansalaisjärjestöissä. Ympäristöherätyksensä hän koki 90-luvulla, jolloin luonnon riistäminen, metsäkato ja ilmastonmuutokset seuraukset löivät häntä kasvoille Rio De Janeirossa 1992 järjestetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin keräämän julkisuuden ja Maailman tila 1992 -tietokirjan kautta.
Päädyttyään Tampereelle opiskelemaan ympäristöpolitiikkaa, Leo löysi yliopistolta samanhenkisen ja samat arvot jakavan yhteisön, joka avasi hänelle ovet järjestötoimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen.
”Tekisin samaa myös ilman palkkaa”
Sittemmin valittu elämäntapa on alkanut tuoda myös varallisuutta ja tehnyt idealistista keskiluokkaisen.
”Olen siinä mielessä onnekas, että tekisin varmasti samoja asioita, vaikkei siitä maksettaisikaan mitään. Koska oma lapsuuteni oli köyhä, ymmärrän, että perusturva on kaikille tärkeä, mutta suuremmalla rahamäärällä ei onnellisuuteen ole merkitystä.”
Leo syntyi Leningradissa, mutta hänen vanhempiensa erottua hän päätyi isovanhempiensa huostaan Pohjanmaalle, jossa olot olivat köyhät, mutta isovanhemmilla oli silti halu auttaa huonompiosaisia. Kun Leo kouluikäisenä muutti isänsä luo Helsinkiin, kotiolot vaihtuivat asunnottomien asuntolan kautta Itä-Helsingin lähiöihin.
Isä oli aatteeltaan taistolainen, ja loi uskoa yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeyteen.
Taloudellista puutetta paikkasivat yhteiskunnan tukiverkot, joista Leo kokee jälkeenpäin kiitollisuutta.
”Usein ajatellaan, että ympäristö- ja eläinasioita puolustavat ihmiset ovat länsimaisia etuoikeutettuja, vaikka monissa köyhissä maissa kaikkein huono-osaisimmat osallistuvat maailmanparantamiseen. Ne, joilla on vähiten, antavat omastaan kuitenkin jotain” Leo kirjoittaa blogissaan.
Kurinalaisuutta ja kohtuullisuutta
Third Rockin toimitusjohtajana Leo työskentelee keskimäärin 40 tuntia viikossa. Koska hän herää aikaisin, jää päivässä hyvin aikaa myös perheelle, triathlonharjoittelulle ja monenlaisille luottamustoimille
Urheiluun Leo suhtautuu sekä intohimona että itsensä kehittämisenä, mutta sekään ei tapahdu ilman uhrauksia.
”Se, että kehitän hyvinvointiani, auttaa minua työskentelemään tehokkaammin maailman pelastamiseksi. Toisaalta 15–20 tuntia viikossa vaativa harjoitteluni on pois perheeni kanssa viettämästäni ajasta ja se saa minut kuluttamaan enemmän.”
Triathlonharjoittelunsa myötä Leo on laskenut syömänsä energian kaksinkertaistuvan, mikä kasvattaa ruoantuotannon aiheuttamia päästöjä. Kovien harjoittelumäärien vuoksi hän tarvitsee tavallista useammin uusia lenkkareita ja varaosia pyöräänsä.
Suurimmaksi ympäristösynnikseen hän kokee uimahallin, joka kuluttaa energiaa valtavasti.
Paremman maailman puolesta meidän tulisi harjoittaa kurinalaisuutta ja kohtuullisuutta sekä lopettaa nopeaa mielihyvää tuottavien nautintojen jahtaaminen.
Planeetallisesti ajateltuna merkityksellisen tekemisen ja nautintojen tulisi löytyä asioista, jotka kuormittaisivat ympäristöä mahdollisimman vähän. Esimerkiksi perheen ja ystävien kanssa vietetyssä ajassa aito läsnäolo ja toisten kuunteleminen on erityistä tekemistä tärkeämpää.
Ihmeet ovat mahdollisia
”Kotimme on keskimääräistä perheasuntoa pienempi, mutta itse voisin varmasti elää vieläkin niukemmin. Haluan kuitenkin pitää perheeni ja mielekkään elämäni sen sijaan, että muuttaisin vaikka luolaan asumaan. Näin uskon voivani vaikuttaa ympäristön tilaan ja planeetan hyvinvointiin enemmän.”
Vaikka maailman tila on nyt monella tapaa hälyttävä, näkee Leo vaikeassa ajanjaksossa otollisuuden myös suuremmalle ajattelun muutokselle.
”Elämme nykyisen maailmantilanteen vuoksi todella dystopiamaisissa tunnelmissa. Koska turvallisuudentunteemme on uhattuna, haemme merkityksellisyyttä uusista asioista. Se tarkoittaa, että positiivinen pohjavire hyvän tekemiselle on jo olemassa.”
KUKA?
Leo Stranius
Ekologisen elämän edelläkävijä, ilmastoaktivisti ja Third Rock Finland Oy:n toimitusjohtaja. Työskennellyt ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana sekä IT-alalla.
Julkaisi vuoden alussa teoksensa 101 onnen päivää, joka pohtii elämän merkityksellisyyttä sen rajallisuuden näkökulmasta.
Hiilijalanjälki noin 2000 kg co2e / vuodessa.
Perhe: puoliso ja kaksi lasta.
Viimeisin kuunneltu äänikirja: Joonatan Tola: Hotel Pharma Resort
Viihteellisen värikäs ja mustaa huumoria viljelevä teos huomiotaloudesta, ostoholismista ja elämän merkityksellisyyden katoamisesta.
Artikkeli on julkaistu Wulff-yhtiöiden WULFFI-asiakaslehden Sininen planeetta -numerossa 1/2024. Lehti käsittelee työelämän vastuullisuutta planetallisesta näkökulmasta.