Mitä tekoälystä tulisi ymmärtää juuri nyt?
Generatiivisten AI-työkalujen kehittyminen mullistaa maailmaa valtavalla vauhdilla. ”Näiden muutosten vaikutus ja laajuus on niin valtavaa, että se vaatii kokonaan uuden ajattelutavan opettelemista”, digipioneeri ja johdon tekoälymentorointipalvelu Hetki.io:n perustaja Teemu Takala sanoo.
Teksti Anna Väre
Juttu on julkaistu syksyn 2024 WULFFI-asiakaslehdessä.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
OpenAI:n kehittämä Chat GTP-4, tämän hetken ehkä suosituin AI-työkalu, vastaa kysymykseen kertomalla, että tekoälyllä on ehdottomasti potentiaalia maailman muuttamiseen, ja monilla aloilla muutos on jo käynnissä. GTP-4 kertoo tekoälyn pystyvän lisäämään tehokkuutta ja kehittämään aiempaa älykkäämpiä ratkaisuja lukuisilla toimialoilla, esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Samalla se kuitenkin muistuttaa tekoälyn kehitykseen liittyvistä haasteista, jotka liittyvät niin katoaviin työpaikkoihin kuin turvallisuusuhkiinkin.
Tekoälyn vahvuus on tuoda esiin erilaisia näkökulmia kiihkotta ja asenteettomasti, joskin sen esimerkit ja kehotukset ovat rajoittuneita siihen dataan – tai maailmankatsomukseen – joka sillä milloinkin on käytettävissä.
Hetki.io:n perustaja, AI-asiantuntija Teemu Takala on luonut palvelun, joka opettaa yritysjohtajia ymmärtämään tekoälyn potentiaalia ja ottamaan sen käyttöön sekä johtamisessa että yrityksen arjessa.
Hänellä on siis rahkeita avata aihetta konkreettisesti.
”Juuri nyt muutos etenee niin hurjaa vauhtia, että kyse on ensisijaisesti uudenlaisen ajattelutavan sisäistämisestä ja toimintatapojen muutoksesta”, Teemu muotoilee.
Tekoäly vapauttaa aikaa
”Unleach human potential”, Teemu kiteyttää tekoälyn ydintä.
Chat GPT-4 kertoo sanojen tarkoittavan, että oikein käytettynä tekoäly vapauttaa ihmisen potentiaalia kaikkeen siihen, missä hän on parhaimmillaan.
”Kun tekoälyä oppii käyttämään oikein, työn tuottavuus lisääntyy räjähdysmäisesti. Konkreettisina esimerkkeinä johdolta menee huomattavasti vähemmän aikaa valmistautua tärkeisiin palavereihin, materiaalien tuottamiseen ja vaativien päätösten analysointiin. Tämä taas mahdollistaa ajankäytön siirron ajatteluun tai palautumiseen, sen sijaan että alkaisi juosta entistä kovempaa”, Teemu sanoo.
Mitä tekoälystä sitten pitäisi ymmärtää?
Tekoäly voi auttaa monessa asiassa, vaikkapa tiedon jäsentämisessä, ideoiden sparraamisessa ja uusien näkökulmien etsimisessä.
Luovaa ideaa rakentaessa AI:sta voi hyötyä antamalla sille rooleja ja näkökulmia, jotka keskustelusta puuttuvat. Palaverissa se voi edustaa ääntä, joka työyhteisöstä puuttuu ja tuoda ajatteluun lisää demokratiaa ja moniäänisyyttä.
”Tekoälyltä ei tule odottaa vain parhaita ideoita, mutta koska ajattelu työyhteisössä usein yhdenmukaistuu, se voi tarjota keskusteluun näkökulmia, joita muut eivät osaa ajatella”, Teemu sanoo.
“”Unleach human potential.””
Jotta tekoälystä saa toimivan apurin, on sen kanssa opeteltava keskustelemaan oikein.
”Ihmiset tyypillisesti siirtävät tekoälyyn vanhan käytösmallinsa, eli yrittävät käyttää sitä kuin Googlea. Tämä tuottaa pettymyksen, koska tekoäly ei ole hakukone. Oikea tapa käyttää tekoälyä on kuin keskustelisi erittäin älykkään ja koulutetun nuoren kanssa”, Teemu havainnollistaa.
”Täysin uutta generatiivisissa kielimallityökaluissa on se, että ne menestyvät kognitiivisissa taidoissa. Ne pystyvät käsittelemään jättimäisiä tietomassoja ja vetämään niistä johtopäätöksiä, mikä on aiemmin ollut vain korkeasti koulutettujen ihmisten yksinoikeutta.”
Siinä missä esimerkiksi juridisen tiedon tulkitseminen on kuulunut yksinoikeudella juristeille, AI voi käskystä omaksua juristin roolin ja analysoida tietoa erilaisiin tarpeisiin.
Tekoälyä kahdessa aallossa
Teemun mukaan elämme nyt toisessa transformatiivisessa tekoälyaallossa.
Ensimmäisen aallon AI-sovellukset, esimerkiksi Google, Spotify, Netflix ja TikTok, toimivat ranking-pohjaisesti listaamalla dataa ja tekemällä ehdotuksia aiempien valintojen perusteella. Vaikka sisältöä olisi tarjolla valtavasti, kuluttaja jää helposti kuluttamaan sitä omaan kuplaansa. Ranking-mallinsa takia ne hyödyntävät taloudellisesti vain murto-osaa sisällöntuottajista.
Koska ensimmäisen aallon mallien kouluttaminen on vaatinut valtavasti dataa ja resursseja, on niiden hyödyntäminen ollut mahdollista vain yksittäisille suurpelureille. Rankingmallin takia myös sisällöstä saatu taloudellinen korvaus jakautuu pelkästään pyramidin huipulle.
Nyt meneillään oleva toinen tekoälyaalto pohjautuu generatiiviseen tekoälyyn, eli sisältöjen ymmärtämiseen ja tuottamiseen, johon myös ihmiskunnan vuorovaikutus perustuu.
”Myös pienempien yritysten pääsy tällaisille lähteille on helpottunut, koska Google, Amazon ja Microsoft tarjoavat kehittäjille niin sanottuja ‘model garden’ -palveluita, vaikkapa Microsoft Co-Pilotin ja Google Geminin. Näiden kirjastojen kautta voidaan valita juuri oikeat mallit kuhunkin tarpeeseen. Tämä tekee tekoälyn hyödyntämisestä entistä vaivattomampaa ja laajentaa sovellusmahdollisuuksia yrityksissä eri toimialoilla”, Teemu sanoo.
Kannattaako hypätä mukaan?
Hypestä huolimatta monet suhtautuvat tekoälyn tulemiseen, jos eivät vastustavasti, niin ainakin kriittisesti ja odottaen. AI-kriittisessä keskustelussa tekoälyyn liitetään monenlaisia uhkakuvia, joista monet ovat Teemunkin mielestä varsin todellisia.
”On väistämätöntä, että tekoälyn kehittyminen antaa uusia työkaluja rikollisille ja sen käyttöön liittyy sekä eettisiä että tietoturvaan liittyviä haasteita. Siksi on tärkeää, ettei julkisille tekoälypalveluille syötetä henkilötietoja tai muuta salassa pidettävää aineistoa.”
“”Tekoäly voi vähentää aloittamisen kitkaa, mutta jos sille ulkoistaa koko prosessin, menettää samalla luovan työn tuoman nautinnon.””
Haasteita ja avoimia kysymyksiä liittyy myös tekijänoikeussuojaan ja tekoälyn tarjoaman tiedon tai kuvien todenmukaisuuden tarkastamiseen, mikä on uhka esimerkiksi tiedonvälitykselle. Jos aihepiiri on vieras, on tekoälyn tuottaman tekstin tai kuvien todenmukaisuutta vaikea arvioida.
Kiireestä vapautuminen ei myöskään merkitse samaa kaikille. Tekoälyn vahvuuksia listatessa on selvää, että osa asiantuntijatöistä väistämättä katoaa ja työmarkkinat muuttuvat radikaalisti.
”Kasvun myötä työtä syntyy kuitenkin aina lisää. Voi sanoa, että tekoäly ei vie työpaikkaasi, mutta ihminen, joka opettelee käyttämään sitä oikein, voi viedä.”
AI hälventää aloittamisen kitkaa
Teemun mukaan mahdollinen syy siihen, että tekoälykoulutusta ei tarjota nuorille ennen lukiota on, ettei sillä haluta estää lapsia ajattelemasta itse.
Ehkä huoneentauluna toimisi teksti: tekoäly voi olla hyvä kumppani tai apuri, mutta ratkaisujen tai päätösten tekoa sille ei missään tapauksessa tule ulkoistaa.
Esimerkiksi taiteilijalle tai luovan työn tekijälle tekoäly voi toimia merkittävänä luovuuden katalyyttina, jolla luonnostella ja hahmotella asioita. Mutta jos sille ulkoistaa koko prosessin, menettää samalla luovan työn tuoman nautinnon.
”Moni on kokenut, että AI:n käyttö vähentää aloittamiseen liittyvää kitkaa, jos sen kanssa alkaa esimerkiksi keskustella mielessä kypsyvästä ideasta. On tärkeää tiedostaa, että tekoäly ei elä kanssamme samassa reaalitodellisuudessa, jolloin se saattaa tuottaa myös toimimattomia ratkaisuja.”
Jo aiemmin yhden tietokirjan tuottaneena, Teemu halusi kokeili tekoälyn hyödyntämistä fiktioteoksessa, jonka hän suunnittelee julkaisevansa Amazonin alustalla.
GTP-4 osoittautui projektissa hyväksi apuriksi, mutta vision ja vastuun juonesta, henkilöhahmoista ja teoksen maailmasta Teemu piti ohjaaja-käsikirjoittajien tapaan tiukasti itsellään.
”Mitä tahansa AI:lla tekeekään, on tärkeää pysyä itse puikoissa ja kantaa vastuu tekemisestä, sen lopputuloksesta ja arvioinnista”.
Artikkeli on julkaistu alkuperäisesti työelämän tarvikkeisiin ja palveluihin keskittyneen Wulff-yhtiöiden syksyn 2024 WULFFI-asiakaslehdessä. Originaalin julkaisun löydät TÄÄLTÄ.
KUKA?
Teemu Takala
Yrittäjä, enkelisijoittaja ja neuvonantaja
Hetki.io AI-teknologiayrityksen perustaja ja toimitusjohtaja
Työskennellyt yli 20 vuotta strategisissa johtotehtävissä sekä ollut perustamassa,
kasvattamassa ja muuttamassa lukuisia yrityksiä; startupeja, kasvuyrityksiä ja suuryrityksiä.Perhe: vaimo, kaksi lasta, mäyräkoira Helmi
Harrastukset ja kiinnostukset: pyöräily, laskettelu, avantouinti ja lukeminen
Intohimo: kasvu ja kehitys
Motto: “Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos.”
Haaveet: talo Pohjois-Italian Alpeilla