”Muovi ei ole ongelma, me itse olemme”
Kiertotalouden toimintamallien kehittäminen tarjoaa toimivia ratkaisuja myös merien mikromuovikatastrofiin, visioi kiertotalousasiantuntija Johanna Kohvakka. Hänen mielestään ekotekoja pitäisi aina arvioida kokonaisuutena, ei vain yhdestä näkökulmasta.
Teksti Anna Väre
Wulffi-konsernin asiakaslehti kesä–syys 2024.
Milloin viimeksi kuulit jonkun käyneen Tupperware-kutsuilla? Nyt tuo vielä 1990-luvulla tavallinen kahvittelu muoviastioiden ympäröimänä kuulostaa vähintäänkin epäilyttävältä. Silti Tupperware- astioissa kiteytyi muovin nerokkuus parhaimmillaan: Ne kestivät sukupolvelta toiselle. Nykyään jo puolet kaikesta muovitavarasta suunnitellaan kertakäyttöiseksi, mikä on luonnon kannalta valtava ongelma.
”Muovi itsessään ei ole ongelma, me ihmiset olemme. Materiaalina muovi on kevyttä, kestävää ja helposti muotoiltavaa. Sitä voidaan valmistaa öljyntuotannon sivutuotteena, jolloin sen valmistus kuormittaa ympäristöä hyvin vähän. Se, että muovi ei maadu, on ilmaston kannalta hyvä ominaisuus, koska silloin siitä ei synny hiilidioksidipäästöjä”, selvittää kiertotalousasiantuntija Johanna Kohvakka.
Vuonna 2019 Johanna kirjoitti Hyvä paha muovi -teoksen yhdessä materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtisen kanssa. Teoksen tavoitteena oli oikoa mediassa leviäviä muoviin liittyviä vääriä väittämiä ja uskomuksia.
Samalla Johanna yritti elää kuukauden ilman muovia. Se osoittautui vaikeaksi, sillä muovia on nykyään joka paikassa. Samalla hän perehtyi perin pohjin muovin hyötyihin ja haittoihin.
“”Jotta muovi ei päätyisi meriin, tulisi roskasta tehdä arvokasta laajentamalla muovin kierrätykseen kannustava panttijärjestelmä maailmanlaajuiseksi.” ”
”Muovin hajoaminen mikromuoviksi ja sitä pienemmäksi nanomuoviksi aiheuttaa kestämätöntä tuhoa vesistoille ja eläimille niin meressä kuin maallakin. Kun eläimet luulevat mikromuovia ravinnoksi, ne syövät sitä ja saattavat sairastua tai jopa kuolla.
Alkuaan ajatus oli hyvä
1900-luvun alussa muovin syntyyn vaikutti halu päästä eroon luonnonvarojen ja eläinperäisten tuotteiden käytöstä raaka-aineena. Synteettinen muovi tarjosi kestävämmän vaihtoehdon esimerkiksi norsunluulle, jonka kysynnän kasvun nähtiin ajavan lajin sukupuuttoon.
1950-luvulla muovia alettiin hyödyntää elintarvikkeiden pakkaamisessa, ja 1970-luvulla muovikassit syrjäyttivät paperikassit Yhdysvalloissa. Suomessa muovin designhistoriaan ovat jääneet Yrjö Kukkapuron suunnittelema Karusellituoli ja Matti Suurosen Futuro-talo.
Vaikka monet muovin käyttötarkoituksista ovat hyödyllisiä, on sen halpuus lietsonut kertakäyttökulttuuria ja ylikuluttamista.
Johannan mukaan merien muoviongelmaa tulisi ratkaista kuluttamista vähentämällä ja kiertotalouden keinoin.
”Mikäli muovi pidettäisiin kierrossa niin pitkään kun mahdollista, meriin päätyvän mikromuovin määrä, ja sen aiheuttamat haitat olisivat paljon vähäisempiä.”
Valtamerien jätepyörteissä ajelehtivien muovilauttojen lisäksi ongelma on suurin maissa, joissa toimiva jätehuolto ja kierrätysjärjestelmät puuttuvat. Silloin hallitsemattomia jätevuoria päätyy meriin tai puretaan polttamalla, mistä aiheutuu valtavasti ilmansaasteita ja hiilidioksidipäästöjä.
Muoviongelma vähenisi kierrättämällä
Pahimmin jäteongelma kurittaa Aasian ja Afrikan maita, jotka ovat rahaa vastaan ottaneet länsimaiden jätteitä huolekseen.
”Jotta muovi ei päätyisi meriin, tulisi roskasta tehdä arvokasta laajentamalla muovin kierrätykseen kannustava panttijärjestelmä maailmanlaajuiseksi. Muovipakkausten, kuten lounasboksien kierrättäminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi ja taloudellisesti kannattavaksi. Näkisin, että se toimisi parhaiten osana pullonpalautusjärjestelmää.”
“”Planeetan kannalta paras olisi, että asioita hankittaisiin vain todelliseen tarpeeseen.””
Muovia korvaavien pahvi- ja paperituotteiden valmistuksen, kuljetukseen ja tuotannon kemiallisten prosesseihin liittyvät päästöt ovat niin suuria, etteivät ne tarjoa muoville parempaa vaihtoehtoa. Meriin tai luontoon päädyttyään mikä tahansa materiaali voi olla haitaksi eläimille.
”Kestää todella kauan, ennen kuin hakattu metsä palautuu hiilinieluja tuottavaksi ekosysteemiksi. Planetaarisesti ajateltuna metsien hiilinielujen merkitys on niin suuri, ettei metsiä voi uhrata enää yhtään enempää pakkauksiin, jotka ovat käytössä muutaman minuutin ja lentävät sitten roskikseen.”
Ruoasta on tullut virtahepo olohuoneisiin
Tärkeämpää kuin miettiä pakkausta itsessään, olisi miettiä mitä se sisältää.
Pääsääntöisesti pakkausten osuus tuotteen hiilijalanjälki on noin 2 %. Yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksien puitteissa planeetan kannalta tärkein ekoteko olisi siirtyä kasvipohjaiseen ruokavalioon tai ainakin korvata mahdollisimman paljon lihaproteiineja kasvisproteiineilla.
”Toisin kuin moni muu asia, ruoka on ihmisille välttämätöntä ja siihen suhtaudutaan monella tapaa tosi tunnepitoisesti. Siitä on tullut eräänlainen virtahepo olohuoneessa, josta on vaikeaa käydä julkista keskustelua”, Johanna sanoo.
Keskustelua silti tarvitaan. Ratkaisukeskeisenä ilmastonpuolustajana Johanna näkee asiaan vaikuttamisen seuraavana haasteenaan. Koska aihe herättää vastustusta, hän pitää tärkeänä löytää keinoja, joilla ihmiset saadaan innostumaan asiasta ilman uhkailua ja syyllistämistä.
Planeetan tilaa voi helpottaa myös välttämällä ruokahävikkiä ja turhien pakkausten käyttämistä, kierrättämällä omat tavarat ja ostamalla vaatteet, huonekalut ja käyttötavarat käytettynä.
”Planeetan kannalta paras olisi, että asioita hankittaisiin vain todelliseen tarpeeseen.”
KUKA?
Johanna Kohvakka
Kiertotalouden asiantuntija ja kehittäjä.
Ilmastonmuutosta ja ruokahävikkiä vastaan taistelleen From Waste to Taste ry -kiertotaloushankkeen hankejohtaja. Hankkeeseen kuuluivat muun muassa hävikkiruokaravintola Loop ja hävikkiruokakauppa, joka on jatkanut toimintaansa kauppakeskus Redissä.
Toiminut neuvonantajana mm. Kyproksen ympäristöministeriössä sekä EU-viestintään keskittyvässä Aamu Associates -viestintätoimistossa.
Konsultoinut yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita sekä käynnistänyt kiertotaloushankkeita liittyen mikromuoveihin, materiaalien elinkaarianalyysiin ja kierrätykseen.
Suunnitellut lukuisia kiertotalouskonsepteja kuten kiertotalouskeskittymän kauppakeskuksiintavaratalon, kiertotalousfestarin ja hävikkielintarvikkeita.
Harrastaa aktiivisesti juoksua ja kuntosalia.
Lukuvinkki: Not the End of The World: How We Can Be the First Generation to Build Sustainable Planet. Datatieteilijä Hannan Ritchien kirjoittama kirja tarjoilee optimistisia neuvoja ilmastokriisin ratkaisuun.
Artikkeli on julkaistu Wulff Oy Ab:n WULFFI-lehdessä 1/2024.